Lamps, lamps, lamps!

Puolikuolleen raksan tapahtumat sitten viime postauksen: nolla. Eiku on siellä levytetty ja pakkeloitu, mutta ei niitäkään loppuun asti. Suurimmat ponnistukset Käpälämäessä viimeisen kahden viikon ajalta liittyvät lumen kolaamiseen (sitä on PALJON!) ja kuin tuhka tuuleen kadonneen raksainnon comebackin odotteluun.

Veikkaan, että sitä saa odotella aika kauan....

MUTTA mikäs sen mukavempaa tammikuun tuiskeissa kuin istua sohvalla pieruhousut jalassa ja läppäri sylissä kahlaten läpi kattovalaisinten loputonta merta Pinterestin maailmassa? No ei varmaan mikään. Vaikka lamppujen miettiminen tässä vaiheessa, kun niiden todellinen hankinta-ajankohta siintää jossain vuoden päässä, vaikuttaakin aika turhalta (mielihän muuttuu), on mun pakko lätkäistä tännekin pari kivimmältä tuntuvaa juttua:

AIM

Oon aivan umpirakastunut tähän Flosin ihanaan Aim-valaisimeen. Voiko olla täydellisempää ruokapöydän lamppua? EI TODELLAKAAN. TO DIE FOR. Miten monipuolinen, mutta kuitenkin niin kovin yksinkertainen ja ajaton valaisin. Sen voi säätää roikkumaan ihan miten huvittaa! Niitä voi laittaa roikkumaan vaikka kymmenen!

Harmi että pikaisen googletuksen perusteella yks (1) tommonen lamppu maksaa vähän vajaa 500 euroa..... . . ... ........ En uskalla googletella ja varmennella enempää, ettei hinta vain paljastu todelliseksi ja joudun lopullisesti hautaamaan ajatuksen omasta, ihanan täydellisestä Aimista...

INDUSTRIAL

Käsittääkseni Jukan sydän väpättää tämmöiselle tehdastyyliselle, metalliselle lamppukamalle.

Jossain vaiheessa pohdittiin, josko saarekkeen päälle olisi hyvä laskea pari riippuvalaisinta, ja ne olisivat olleet nimenomaan näiden tyyliset. Tokikin vähän pienemmät.
Itseäni vähän epäilyttää se, miten ne siinä keräävät sitten rasvaa sun muuta (liesi saarekkeessa), koska nykyinen liesari on ainakin koko ajan päällypuoleltaan ihan pölyisessä mähmässä jossei sitä ole jatkuvasti putsaamassa.
Ruokapöydän päällä nämä kyllä toimisivat, ja parasta olisi ehkä se, miten niistä tuleva valo todella rajoittuisi vain siihen pöytään, eikä levittyisi ympäriinsä valaisten koko keittiön.

PAPERIPALLOT

Mulla on joku ihme fiksaatio näihin paperivalaisimiin, etenkin tuo eka kuva on vainonnut mua jo vuosikausia. Siitä tää koko mania tais saada alkunsakin. Harhaanjohtava mielikuva että paperilamppukasa katossa = onnellinen parisuhde? :D Huvittais kasata niistä elämää suurempia rakennelmia , ihan vain koska se on mahdollista, ja koska se on jotenkin niin kovin nättiä.
Visioissani olohuone selkiytyy omaksi, erilliseksi tilakseen keittiöstä kattoa hallitsevan massiivisen paperipallovalaisinryppään ansiosta, joka loistaa pehmeää valoaan muuten hämyiseen tilaan.

Todellisuudessa visio ei varmaankaan tule koskaan toteutumaan, kun ei se muuhun tyyliin sovi (kai?)(ainakaan jos talosta on tulossa suhteellisen pelkistetty sisustukselta), ja koska kaunis visio roihahtaa vähän turhan helposti tuleen ja polttaa koko Käpälämäen maan tasalle.
Ehkä tuommoinen nurkkapino vaikka makkariin.... Tai sitten vain yksi iso, jolle vähän näytettäisiin spraymaalia ja se näyttäisi lopuksi about tältä:

kuvat pinterest

Mmmmm....


Muuten ei sitten paljon valaisimia tarvitakaan. Kattoon upotetaan triljoona spottia ja niiden lisäksi keittiöön ja kylppäriin vedetään muutama lednauha. Ulkovalaistus on lukunsa erikseen ja mielestäni ns. sen ajan murhe. Ylös-alas-valot alkaa olla menneen talven lumia ja tuntuis vähän siltä, että talon tyyliinkin sopis paremmin ihan tavalliset seinälyhdyt. Kunhan ne on valkoiset, eikä keltaiset. Niinkuin sisävalotkin. Kunnon studiomeininkiä ja kelvineitä tiskiin!

Ja kas noin, huushollin valaisinsuunnitelma: done! :D