Toista se on nykyään.
En käsitä mikä viherkasvien salaliitto muhun kohdistuu! Tuntuu siltä että niillä on tässä huushollissa joku yhteinen diili ruveta tekemään kuolemaa heti kun olen ne kukkakaupan kääreistä rakastavin ottein kaivanut esiin. Yksi murhenäytelmä on meneillään parhaillaan, kun talon myyntikuviin hommaamani sisustusrehut näivettyvät yksitellen unohdukseen.
Kuvassa kultapalmu, saniainen ja viirivehka vielä upean rehevinä ja elinvoimaa räiskyvinä, onnellisen ja toiveikkaan omistajansa hellässä syleilyssä. Kuvanottohetken fiilis: tällä kertaa me onnistutaan!
No, saniainen luovutti pitkällisen ruskettumisen uuvuttamana kuukausi sitten, palmusta on tämän päivän siistimisen jälkeen jäljellä kolme lyhyintä lehteä ja viirivehka taistelee urheasti elämästään jo kerran kuoleman porteilla käytyään, ja menetettyään noin puolet lehdistään. Ainut jolla suksi luistaa vähän paremmin on yläkertaan unohdettu nukkumaija, joka ei tähän kotiinsaapumiskuvaan mahtunut.
En edes aloita keittiön ikkunalla neljän kärjestä kuivan lehden voimin elämänlangassa kiinni roikkuvasta tammen taimesta... Hänkään ei ehkä näe kevättä.
Kaikesta huolimatta haaveilen vihreämmästä tulevaisuudesta.
Käpälämäen riippuvat puutarhat jäävät varmaan odottelemaan seuraavaa taloa seinätilan ollessa kortilla. Onneksi keittiössä on jonkun verran taso- ja avohyllytilaa, ja isot ikkunat tuovat kesäisin puutarhan olohuoneeseen. Luonnollisesti ajatuksissa siintää myös kasvihuone, tai ainakin semmonen seinustalle aseteltava terraariohenkinen ratkaisu, mutta se ei taida olla ihan 2016 eikä 2017 vuodenkaan juttuja.
Kuvia Pinterestissä selatessa koin myös heräämisen koskien mun henkilökohtaista avarantilankammoa ja väliseinäkriisiä. Käpälämäen yhdistetty keittiö-olohuone on alkanut tuntua mukamas liian avaralta, ja mulla raksuttaa koko ajan mielessä tavat saada tila jaettua ilman seiniä. Miten olisi roikkuva VIHERKASVISEINÄ:
Toki vähän suuremmassa mittakaavassa.
Tää on varmaan yks niistä asioista mitä on turha tuoda edes esille suunnittelukokouksessa....
Tähän aikaan vuodesta alkavat kauppojen siemenosastotkin kuiskia houkuttelevasti puoleensa. Sorruin jo yhden kohdalla katselemaan tarjontaa, mutta yrttivalikoima oli onneksi surkea. Kun Käpälämäen talliin muuttaminen ei vieläkään ole ajankohtaista, olen ruvennut suunnittelemaan nykyisen keittiön ikkunalle yrttitarhaa. Tahtoisin mahdollisimman voimakkaasti ja hyvästi tuoksuvaa maustekasvia, ja listalla on tällä hetkellä rosmariini, laventeli ja basilika. Mikähän muu sopisi joukkoon? Tuoksuuko salvia?
Tuommoiset ylösalaisin roikkuvat yrttipurkit herättävät jyvien ohella voimakkaita tykytyksiä. Ehkä niidenkin aika on seuraavassa kodissa :)
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti