Loppurysäyshenkeä havaittavissa

Viimeiset kaksi viikkoa on painettu menemään ihan kreisinä ja talo tuntuu tässä vaiheessa valmistuvan käsiin. Valmista pintaa siellä ja täällä, kalusteiden kokoamista ja muistilistojen laatimista. Vielä ei kuitenkaan kuulemma kannata muuttolaatikoita alkaa pakkaamaan, kun kylppärissä on paria seinänpätkää lukuunottamatta vastassa vain tasoite ja muutama huone on vielä lattiapintaa vailla. Hanoja ja pyttyjä pitäis kattella, ja miettiä että mistä kannattaisi etsiä liukuvaatekaappia kodinhoitohuoneeseen ja aulaan (takit ja kengät ja hanskat ja huivit).

Mutta kyllä ne ehtii.

Saunaan saatiin vuodenvaihteessa naputeltua eristelevyt. Kodinhoitohuoneen tummanharmaat seinät saivat seurakseen tervaleppäkaton. Piti tätä kattopaneeliasiaakin vatkata vaikka kuinka kauan: haapa vai tervaleppä? Tervaleppä vai haapa? Kuusi vai tervaleppä vai haapa? Thank God valittiin tervaleppä, se sopii seinien kanssa ihan sairaan hyvin yhteen eikä ole kallein vaihtoehto.
Saunaosaston puolella on FinnFoamin Pir-levyjen jälkeen sudittu vesieristettä seiniin ja lattioihin, ladottu valkoista laattaa välitilaan ja tasoiteltu suihkun puolta gruesolla. Vielä vähän sitä sorttia, ja sitten pääsen mikrosementtihommiin.

Todiste siitä, että viimeinen kerros tuvan sementtilattiasta on hiottu mitä perusteellisimmin. Nyt lattia kuivuu vielä pari päivää, ja torstaina isken paikalle lakkaushommiin.

Herra Takka kuorittiin suojamuovistaan ja naapureiden puulahjoituksen turvin tuikattiin ensimmäinen pesällinenkin palamaan loppiaisena. On se kaunis! Eikä haljennut! Eikä tullut savut sisälle!

Tupa tyhjättiin kahteen pikkumakkariin jotka on nyt siis ihan täynnä tavaraa. Vuoristohuoneeseen mahtui yllättäen kaikki Nixin kamat: keittiö, kodinhoitohuone, vaatehuone ja vessa, PLUS kodinkoneet.

Keittiö on tämän kuvan jälkeen edistynyt valtavasti kun jälkitoimituksena tulleet pähkinäviilut viimein saapuivat. On jo saareketta ja kaikkee, mai gaad. Ja ne viilut... Voi ne viilut on niin kauniita!

Kaikki suunnitelmat mitä khh:n vessan seiniä varten on joskus ollut unohdettiin, kun toisen vessan märkätilatasoiteseinät tapahtuivat ja hurmasivat meidät molemmat. Samaa samaa sinne toiseenkin, ja siellä hän nyt tyytyväisenä pönöttää mt-puvussaan.

Ovi- ja peiliseinään puhtaanapitosyistä telasin tallin maaleista yli jääneet Lujan jämät sävyssä Ketju. Ja katossa sitä ihanaa tervaleppää! JA VALO!!! :D

Hän.

 

Punatiiliseinä, punatiiliseinän saumat, saumojen sävyn päättäminen ja niiden tekeminen. Kaksi ensimmäistä on jees, jälkimmäiset vähä jotain mikä ny ei niin olis kiinnostanut. Saatiin Jukan kaverilta lootallinen esihistoriallista kimröökiä, koska olin saapunut päätökseen jonka mukaisesti saumoista oli tulossa pikimustat. Sekoitin kimröökiä muurauslaastiin, ja sehän ei sitten montaa varvia kaivannut kun oli jo selvähköä että ei sen sauman ihan pikimusta tarvis ollakaan. Seuraavaan satsiin vähän maltillisemmin väriä, jonka jälkeen sauma läpäisi jo vaativan insinööriraatimmekin.
Itse saumaaminen ei ole mitään kiireisen ihmisen hommaa: oon saanut tuhlattua tohon olemattomaan seinään jo kaksi päivää, eikä se ole vieläkään valmis, koska laasti loppui kesken.

Lisää laastia käyn hakemassa huomenna. Tänään tehtävälistalla on khh:n vessan lattian ylösnostolaatoitus ja oviaukon tekeminen loppuun nyt kun siihen on saatu leikattua sopivan kokoinen lista katkaisemaan laattajaon kodinhoitohuoneeseen. 

Ja hei onko vähän kivaa kun tuli talvi! Neiti Usva Koiranen on ikäväkseen joutunut paukkupakkasten myötä viettämään enemmän aikaa raksalla kuin tukkipinon alla, eikä ole kovin amused (voi vinku kun täällä kuuluu välillä kovia ääniä ja yhyy kun ihmiset ei pysy paikallaan vaan liikkuu ympäriinsä no otan silti kauneuspäikkärit zzz...), mutta emäntänsä on erittäin tyytyväinen vallitsevaan säätilanteeseen ainakin niin kauan kun ei sada kovin paljoa enempää lunta ja joudu lumitöihin.

Aurinkoista alkanutta viikkoa murut <3