2.10.2015

Talon aseman kokoinen sydän





Takka kasattiin onnistuneesti joku viikonloppu sitten.

Ylemmissä kuvissa näkyy pelkkä sydän ja pohjapala nostettuna aiemmin muurattujen tassujen päälle. Monissa valmistajan kuvissa takat on kasattu suoraan lattialle, mutta totesimme, että ehkä se luukku on kuitenkin kivempi jos se nostetaan vähän korkeammalle.
Sydämen siirtely ja paikalleen nostaminen vaati pari naapuria ja Bauhausista ostetun, erittäin tarpeelliseksi raksavälineeksi osoittautuneen nelipyöräisen rullalaudan, joiden avulla asentaminen onnistui yllättävän kivuttomasti. Sydämen säätöjalat oli pyöritelty oikeaan korkeuteen ennen nostoa, mutta muistaakseni niitä piti pikkuisen viilata tässäkin vaiheessa. Myös lattiasta nouseva korvausilmaputki liitettiin tässä vaiheessa takan pohjassa olevaan aukkoon.

Tämän jälkeen sydämen ympärille nosteltiin kuorikivet, jotka liimattiin yhteen jollain takan mukana tulleella superliimalla joka tietenkin loppui kesken. Onneksi Vaasa ei ole kaukana. Etukuormituksen estämiseksi takan luukun yläpuolelle tulevat kivet kiristettiin sisäpuolelta takanurkista kahdella metallitangolla, jotka siis puristavat paloja takareunasta yhteen niin, että painopiste ei tipu luukun kehykselle. Kolmannessa kuvassa näkyy myös takan sisältä kurkkaava lämpöpelti, joka suojelee takana olevaa seinää.

Viimeisessä kuvassa ylinkin kuorikivi on paikoillaan, eikä takasta puutu enää kuin kansi ja piippu. Luukun kohdalle on mallattu takan ympärille muurattavaa tasoa, joka on nyt jo valmis, mutta josta en ole saanut otettua asiallista kuvaa. Tällä hetkellä se (niinkuin koko muu talo :D) odottaa vielä hiontaa ja pinnoitusta.
Takan kuori itsessään on todella sileä ja kauniin värinen, eikä se kaipaa pinnoitusta kun palatkin saatiin paikoilleen niin, että vain yhteen kiveen tuli pikkuinen nurkkalohkeama. Ja mikä parasta: sen sävy sopii taustaseinään täydellisesti!

Takka on valtava. Siis se on NIIN ISO. Se on kuin asema keskellä olohuonetta. Tilanne varmaan tasapainottuu kun huoneeseen saadaan kaikki muukin kalusto, mutta saa tässä silti olla tyytyväinen, ettei otettu sitä suurempaa mallia.

Piippua odotellaan saapuvaksi ilmeisesti ensi viikolla. Härmä Airin edustaja kävi sitä täällä viime viikonloppuna mittailemassa ja ehdotti, että se olisi musta tai harmaa. Mitä? Miten mä en ollut edes ajatellut mitään muuta kuin sitä rosterista? Musta tai harmaa kuulostaa täydelliseltä! Koimme ilmeisesti tilaisuutemme koittaneen ja sysäsimme päätöksenteon kokonaan asiantuntijalle. Seuraavana päivänä hän ilmoitti, että piipusta tulee luukun kehyksen tavoin musta, ja sehän on sopii. Ihanaa! Tekisipä joku muu KAIKKI MEIDÄN PÄÄTÖKSET!

Nyt siis vain odotellaan. Voin jo kuvitella jännityksen kun ensimmäisen kerran tuikataan takkaan tulta: Kaatuuko se? Halkeaako? Meneekö lasi rikki? Syttyykö takaseinä tuleen? Räjähtääkö koko talo? Tämä kaikki jää nähtäväksi. Pääasia et ite tehtiin!

3 kommenttia :

Hanna H kirjoitti...

Tosi hyvältä näyttää!! :D Ja ihana siis edelleen toi seinän väri, ihan täydellinen. Alkaa melkein tehdä mieli maalata samalla sävyllä meilläkin joku seinä. :)

teabis kirjoitti...

Kiitos!
Seinäväri on kyllä monen peukun arvoinen. Ihan vähän syyhyää sormet, että pääsisi sutimaan jo muitakin oh-seiniä. Kärsivällisyyttä, kärsivällisyyttä!

Hauwerine kirjoitti...

Kyllä tossa silmä lepää!