2.12.2016

For sale!

Joskus huhtikuussa kirjoittelin tänne ihan orgastisissa fiiliksissä meidän tästä vahingossa vastaan tulleesta, maailman IHANIMMASTA nahkasohvasta, joka sopii meille olkkarin koristeeksi ihan naurettavan täydellisesti. Kuinka ollakaan, kuluu reilu puoli vuotta ja nyt tää kaunokki olisi myytävänä :D Kun ei vaan jotenki natsaa!

Saanen esitellä: BD Möbelin Eastwood.






Niinpä, hän on ihana. Hän on ihanan pehmeää, ruskeaa nahkaa, jonka pinta on juuri sopivasti matta.
Hänen sirosti töpöttävät puiset jalkansa ovat somasti vinossa, ihan kuin settiin kuuluvassa rahissakin.

Jokaisessa kaunottaressa on kuitenkin pieni vikansa, ja hänen tapauksessaan se löytyy oikeanpuoleisesta istuintyynystä:


Joku läntti!

En tiedä mikä läntti, oli siinä jo kun ostettiin. Oon laittanut ajan patinan piikkiin. Meillä pysyy huomaamattomana, koska tyynyt ja viltit.
Muuten sohva on hyväkuntoinen.

Tiukkaa faktaa esim, täältä: Kruunukaluste.
Käsittääkseni tämä yksilö on tuo 2,5 istuttava, kooksi ilmoitettu 171 x 83 x 80 cm, jossa 171 merkkaa ilmeisesti istuintyynyjen yhteysleveyttä. Käsinojineen leveys on n. 212cm.

Sohvan ja rahin yhteishinta 1000€.
------

Sohvan lisäksi myydään pois tallissa olleet Laattapisteestä ostetut vessakalusteet, eli korkeakiiltomusta allaskaappisysteemi ja saman sarjan pienempi kaappisysteemi. Näissä on laatikois hidasteet ja kaikki.


Allastaso K 50, L 121, S 45,6
Kaappi K 66, L 70,3, S 36

Allaskokonaisuus on seinään kiinnitettävää mallia. Kaksi allasta ja neljä vetolaatikkoa, oikeanpuoleisessa ylemmässä vetolaatikossa sisällä pistorasia. 



Hänen kaverinaan on toiminut tämmöinen pienempi tyyppi, jossa kaksi vetolaatikkoa ja kaksi lasihyllyllistä kaappia. Molemmissa tasoissa kansi komposiittia. Tämän pikkutyypin kanteen jäänyt jälki kun pakkausteipin jämiä on yritetty poistaa vähän väärillä aineilla :D  Lisäkuvia saa pynnöstä!



Vessakalusteilla yhteishinta 300€.

Kiinnostuneet ottakoon yhteyttä sähköpostiin teabis@gmail.com. 

Lisäkysymyksiä voi esittää myös kommenttilootaan :)

19.11.2016

Siivosin, olen siis edelleen olemassa

Ensinnäkin heti tähän alkuun ennenkun unohdan: elääkö kaikki muut raksabloggaajat jossain siivouskeijujen täyttämässä rinnakkaistodellisuudessa? En pysty käsittämään miten tyypeillä on kämppä heti muutosta seuraavana päivänä viiiiiiiiimeisen päälle sisustettuna ja laitettuna ja kynttilät palaa ja Marimekon torkkupeitto sohvan reunalla juuri sopivan huolettoman  näköisenä roikkuu.

Toista se on täällä :D

Mikäs nyt on, marraskuu. Muutosta siis seitsemän kuukautta. Kansakunnan tila:

- ovilistat puuttuu
- viimeiset ylösnostot kodarista (tää pääsi muuten inhokkisanalistalle) ja vessoista puuttuu, koska listat puuttuu
- säläreiden peitelistat puuttuu
- sauna puuttuu
- tykkihuoneen tekniikkanurkkaus piuhahelvetteineen "vähä vaiheessa"
- makkarissa edelleen kirjahylly jossa edelleen purkamatonta muuttomateriaalia
- ulkonpanelointi puuttuu
- pihat puuttuu
- katoksen räystäs ja syöksyt puuttuu
- katoksen lumiesteet puuttu
- ullakko ei missään tapauksessa oo edes varastokunnossa
- kulku taloon kodinhoitohuoneesta, koska kuka tahtoisi Usvan petiä siirtää pääoven edestä
- ei mattoja, ei taulua, ei sohvapöytää

Mut hei mitä sitte? Asuminen täällä on sujunut fantastisesti, kesän aikana tuli pykättyä katos, talliin saadaan tänään nosto-ovi ja eilen siivosin ekaa kertaa oikein KUNNOLLA sitten huhtikuun. Siinä siis syy blogihiljaisuuteen :D Kun täällä on ihan oikeesti ihan hirvee sotku niinku KOKO AJAN MIKSEI KELLÄÄN MUULLA OO IKINÄ SOTKUA??!!

Tänään:


Paperi T -lainaus Ilari Designin käsialaa. Mukana myös Lalalabista tilattuja instakuvia. Mun suunnitelmat tän jääkaapin taustan muuttamisesta viherseinäksi on ikään kuin kuopattu.



 Kas kas, herra ikkunakin on päässyt tallista sisälle lämmittelemään. Tässä kuvassa kiteytyy kaksi asiaa joita Jukka kaikessa käytännöllisyydessään vihaa eniten tässä taloudessa: ikkuna, jonka ainut virka on näyttää nätiltä ja lipasto, jonka lokerot ei oikein aukea. Sanomattakin selvää että minä rakastan molempia syvästi.



Viherpeukalo jumalan armosta, eli meikä, on kasvattanut kaikessa hiljaisuudesa kukkaperhettä parilla -50% -yksilöllä. Juuri kun aloin olla fiiliksissä siitä että nykyisin kaikki mun huomassa oleva vihreä ei hiljaa vain kuole pois, on toi onneton saniainen alkanut kuivattaa lehtiänsä ja peikonlehdelläkin on ongelmia pysyä itsensä kanssa pystyssä. Tänään suuntana jälleen Plantagen, pitää varmaan etsiä hänelle paperilautasta tukevampi suojaruukku.



Heitä varten on säläritkin hinattu puoliväliin.



Pari viikkoa sitten onnistuttiin raahaamaan polttopuuhylly tallista taloon. Toissapäivään saakka se hengaili kaikessa rauhassa kodinhoitohuoneessa kriittisesti vaatekaapin edessä ennenkuin siirto takan kylkeen tapahtui. Nyt se on siinä ja takassakin tulta pidetty monena iltana. Matto ei ole takan ääreen polvistumista varten, vaan tietty toinen Prinsessan makuupaikoista (se vähemmän suosittu).



Tilanne lavastettu. Oikeestihan tos on joku viis metriä virtapiuhaa mytättynä läppärin taakse.



Blogeissa kiersi taannoin haaste omasta lempinäkymästä kotona. 
Mulla se on ehdottomasti tämä joka avautuu tykkihuoneen sohvalta keittiöön.
Etenkin illalla kun terassin valot suodattuu nätisti säläreiden välistä ja raidoittaa koko tilan.



Takka on ollut ihana. Siis maailman ihanin. 
Kolmeen suuntaan lasitettu tulipesä on vähä niinku olis notski keskellä olkkaria. 



Ikean tää hyllyriiputushässäkkä olikin loppupeleis ihan hyvä ostos vaikka mua kauheesti ahdisti sen RUUVAAMINEN jääkaappikaappiin kiinni. Ne on siinä nyt sitten ikuisesti, mut ei se huono juttu oo.



Jonain päivänä tässä on vanhoista kattolaudoista tehty pitkä ja matala kukkapöytä.
Toivottavasti.



Tän helkkarin ABB:n pädin kanssa on takuttu, kun ei se oo oikein toiminu. Toiminut siis sillei, että siitä olis jotain valoja saatu päälle. Mutta nyt se toimii, ja siitä kun vähä tökkii niin syttyy valot terdelle ja mihin ny sitte tykkää niitä sytytellä. Pääasias terassille, kun sisälle sitte helpompi kytkimistä.



Tää tyyppi lähti keppirikkaammille lenkkipoluille pari viikkoa sitten. 
Se oli kamalin päätös ikinä, mutta kuitenkin oikea. 
Aatos, koirien koira, 2003-2016.


Itse korkkaan tänään kuoharin ja pari muuta vastaavaa ihanimpien rakkauslikkojen kanssa. Ulkona tietty sataa vettä ja on masentavaa, mutta ei sen väliä kun seura on paras mahdollinen.

Täällä blogin puolella otan seuraavaksi asiaksi mikrosementtilattiakokemukset kun niistä aina välillä kysellään. Jos on jotain tiettyä mitä haluaisi näistä lattioista tietää, niin nyt on siis oikea aika kysyä!


21.8.2016

Kuukauden instarakkaus

Sisäinen viherpeukaloni oli pakahtua hurmasta kun törmäsin Instagramissa tähän ehkä maailman parhaaseen kukkakuvatiliin: Urban Jungle Bloggers. UJB kerää instailijoiden parhaimpia viherkasvikuvia oman tilinsä alle, ja voi että miten jotenki ihan liian satumaisia kukka-asetelmia ihmisillä kodeissaan onkaan. Kuolen.


Katsellessani näitä ja sitten katsellessani omaa kuuden kukan kokoelmaani tiedän, että niitä on saatava lisää. Koska olen myös onnistunut pitämään nykyiseni elossa jo neljä kuukautta, niin uskon ajan olevan kypsä lauman kasvattamiselle.

Haaveilen amppeleista. Jotain oikein tummanvihreää ja siron nauhamaista, luotisuoraan ruukusta alaspäin roikkuvaa rimpulaa kehystämään olohuoneen verhottomia ikkunoita. Ehkä muutama kappale aseteltuna eri korkeuksille niinkuin tuossa alaoikealla. Ehkä koko ikkunan matkalta, ehkä vain vähän tonne toiseen laitaan. Onneksi sisäkatto on lautaa, niin on helppo ripustella eikä jää näkyviä jälkiä sitten kun ne joskus ruuvaa pois.



Mehikasvit kiinnostaa koska keittiön avohyllyt. Sinne voisi luoda ihanan pienen mehikasvipuutarhan, jossa punasaviruukut ovat avainasemassa. Mehikasveja on ilmeisesti hankala saada hengiltäkin, paitsi jos kastelee liikaa, mikä ei ole tässä taloudessa ongelma. Kiinnostaa myös tommonen ikkunaa kehystävä runsas köynnös. Ja jollain tasolla nuo turveruukuissa vai missä liekään roikkuvat kukat.
Kylppäriinkin olisi ihanaa saada jotain vihreää. Ongelmana on huoneen pimeys. Onko olemassa kasvia joka menestyisi lähestulkoon pilkkopimeässä tilassa?

Otan mielelläni vastaan suosituksia muista yhtä inspiroivista instatileistä. Meanwhile joku voisi tulla hakemaan mut Plantageniin. Olen valmis oman elämäni viidakkokirjaan.

------

Olen viettänyt tätä elokuista sunnuntaiaamua jotenkin ihanan perinteisesti. Juonut kahvia, surffannut nettiä ja lopulta tuijottanut ihastuneena Paperi T:n viime vuotista Blockfestin keikkaa Areenasta. Päivän suunnitelmat ovat vielä vähän auki, mutta säiden salliessa luulen suuntaavani kohti kototaloa väliaikaisistuttamaan äidin pihalle muutaman koivuangervon taimen. Saavat siellä odottaa ensi kesää ja loppusijoituspaikkaansa Käpälämäellä.

Vähäsateista sunnuntaita kaikille!

Kaikki kuvat Urban Jungle Bloggers.

19.7.2016

Elossa ollaan!

Mikäs tää mesta on? Oliks meillä joku blogi?



Ei hätää, älkää pelätkö, täällä ei todellakaan ole aikaa kulutettu esim. rakentamiseen tai muuhun puuhasteluun. On tehty töitä ja katsottu niin paljon Netflixiä että piti avata Viaplay ja sen päälle vielä HBO harrastuksen jatkamiseksi. Oon niin maannut että välillä on vaikea erottaa missä kohtaa sohva loppuu ja Tea alkaa. Malliesimerkki siitä, että muuttolaatikoiden siirryttyä edellisestä kämpästä nykyiseen kämppään tipahtavat työhanskat samantien ja niitä ei sieltä lattialta sitte ihan heti kiinnosta nostaakaan :D Voi jeesus, voin kertoo, muuton jälkeen on tapahtunut tasan kaksi asiaa: terassin kalusto ja makkarin peili. Niin ja Orange is The New Black, Game Of Thrones, Sopranos, Americans, Suits, X-Files, Mad Men, Silta, Luther, Crossing Lines ja mitä näitä oli.




Ja äänentoisto. Bluetooth-kaiuttimet keittiön kaapin päällä on yks parhaista asioista mitä täällä tapahtuu. Olohuoneen sohvajärjestystä yritettiin muuttaa kerran (toissapäivänä). Uusi järjestys on vanhaa huonompi mutta fuck it, jätettiin kuitenkin paikoilleen.




Olis kiinnostavaa tietää mistä löytyis mielenkiintoa ovien listoitukseen, säläreiden peittosäleiden liimaukseen, saunan tekemiseen, ulkopanelointiin ja ihan ensiksi KATOKSEN RAKENTAMISEEN.

Kellekään muulle ei varmaan tuu yllätyksenä että täs huushollissa on aurinkoisena päivänä sisälämpötila lähempänä kolmea- kuin kahtakymmentä. No mulle tietty tuli. Miten naurettava ajatus et tommoset puusälärit ny oikeesti plokkais lämpöä kun aurinko posottaa täydellä teholla suoraan ikkunarivistöön kello kahdestatoista siihen asti kunnes vihdoin laskee :D Haha! Ei sitten vähääkään plokkaa! Hikisinä täällä iltaisin kieriskeltyämme ja hampaita aikamme kiristeltyämme tultiin siihen lopputulokseen, että tohon etuterassillehan on saatava koko helkkarin talon levyinen ja just tasan koko halvatun terassin syvyinen katos ASAP. Ei enää ikinä yhtäkään auringonsädettä tänne, evö. Haha miten innoissani olinkaan keväällä kun "auringonsäteet ihanasti siivilöityy säläreiden läpi ja kulkevat päivän aikana talossa" Ei jumalauta :D Ei oo ihanaa!




Aatos se siinä pötköttelee about juuri tulevan katospilarin kohdalla.



Muuten elo uudessa torpassa on sujunut mallikkaasti. Montakohan raksia voin vetää seinään kun sanon ääneen, että kaikki kukatkin on vielä elossa (!!!!!) ja VEHKA KUKKII!!!!!!!11 Ihanaa! He ainakin siis hyväksyvät elinolosuhteensa, sillä tämmöstä menestystä en olis uskaltanut toivoa villeimmissä unelmissanikaan. Kaikki elos ja KUKKIA. What?!

Aurinkoista helleviikkoa kaikille lomalaisille, ja sit oikein nopeasti menevää työviikkoa kaikille arjen sankareille. Pian on syksy!

23.5.2016

Pohjanmaa, valitsen sinut!

Oli aurinkoinen lauantai kun allekirjoittanut ja muutama kymmenen muuta blogimuikkia pääsi tutustumaan tämän vuotisten asuntomessujen tarjontaan Seinäjoelle. Jokunen messukohde oli meille ovensa avannut ja niitä siinä sitten päivän mittaan ihmeteltiin. Oli siellä kaiken näköistä torppaa, mutta muut saavat odottaa myöhempiä parempia postausaikoja, sillä nyt on aika polvistua jälleen kerran Kannustalon alttarilla. Jos siis jollain ihmeen kaupalla olet missannut kaikki asuntomessuaiheiset blogipostaukset joita lauantain jäljiltä on nettiin tasaisesti tippunut niin ei hätää! Olet seuraavassa näkevä avoinna olleista kohteista tärkeimmän.


Joo tää alkaa olemaan jo aika kulunu juttu tää mun k-talo-obsessio, mutta kun ihan oikeesti tää arkkitehti Kati Raskun suunnittelema Kannustalo Pohjanmaa räjäytti mun tajunnan :D Siis kyllä, talo teki sen. Joten koittakaa kestää vielä kerran. Oon niin myyty tälle kokonaisuudelle että se pyörii mielessä vielä kaksi päivää visiitin jälkeenkin ja nyt ihan semisti harmittaa et otin oikeesti aika vähän kuvia sieltä. Keskityin vissiin olemaan pääasiassa monttu auki.



Kuvistahan talon tunnelma ei välity, ja luonnollisesti Kannustalon edustajalle Black Editionia hehkuttaessani ja näissä huoneissa pökerrellessäni jätin kuvaamatta olennaiset, kuten keittiön, mutta luulis näistä saavan yleiskäsityksen siitä mitä Kannustalo Pohjanmaa on: tumma, tyylikäs, viihtyisä. Pesämäinen. Perinteinen. Industrial.





Oon yrittänyt koota ajatuksia talosta ja sen fiiliksestä, ennenkaikkea siitä että mikä siitä teki Sen, mutta en osaa. Mustat ikkunat, mustat väliovet, musta kaikki. Kun monessa messutalossa yhdistyi ulkona musta julkisivu ja puun väriset yksityiskohdat, toistui sama kaava Kannustalossa sisällä: tummuuden seasta nousevat esiin lämpöiset luonnon sävyt ja -materiaalit. Kattokaa ny tota kulhoakin tossa. Kyllä toi rosteriset voittaa.



Yksittäisistä sisustuskamoista  päällimmäisenä mieleen jäivät kuitenkin keramiikan ja muun härpäkkeen sijaan Kuutti Lavosen taulut, joita löytyi usemmasta huoneesta. Ostaisin! Piti ottaa signeerauksesta kuva että sai selvittää taiteilijan rauhassa jälkikäteen. Taulut oli niin hienoja että niihin voisi kuvitella itsekin sijoittavansa. Etenkin olohuoneen taulu herätti voimakkaita mulletoi-tunteita.




 Kohteen sisustussuunnittelijana toimii Helena Karihtala, joka oli paikalla lauantaina meille kohdetta esittelemässä. Karihatalalla on takanaan pitkä yhteistyö Kannustalon kanssa, enkä yhtään ihmettele miksi. Kadehdittavan hyvä tatsi.  



Yläkerran aulatila oli auki alakertaan. Just the way I like it. Ja noi parrut. AaAARGH.


Eihän tästä mitään tuu ilman keittiökuvaa, joten lainasin sitä Kannustalon sivuilta täältä.

Asiat jotka keittiössä ovat kohdallaan:
- kattoparrut
- yläkaapittomuus
- luonnollisen rosoinen lattialaatta
- seinän musta laatta
- vetimet

Lopuksi yhteenveto.

Kannustalon ja Karihtalan liitto on match made in heaven. 
Jos sinulla on aikaa vain yhteen kohteeseen, on se tämä.