23.11.2015

Kaihtimet

Raksan polttavin puheenaihe on viime viikkoina kattolautojen ja viikonloppuna syttyneiden kattovalojen ohella ollut KAIHTIMET. Kirjoittelin jo aikaisemmin jotain kaihdintarjouksesta ja siitä, miten yritetään pitää budjetista kiinni, mutta jotenkin nyt alkaa tuntua siltä että se juna meni jo. Kallista on taas mutta olkoot.


Makkareihin automaattivalinta oli puusälärit, mutta oh+k -tilan isoihin ikkunoihin ihastelimme kaihdinliikkeessä näytillä olevia Luxaflexin Duettea ja Twistiä. Tärkein vaatimus kaihtimille oli, ettei toiselta puolen Laihiaa näe suoraan meidän keittiöön kun ulkona on pimeää ja sisällä valot päällä, niinpä hyvä ja edullinen vaihtoehto Screen oli heti poissuljettu. Dämit! Lisäksi olisi suotavaa, että kaihtimet näyttävät kivalta, koska tavallisia riippuverhoja ei tule yhteenkään ikkunaan.

Tarjoukset päädyttiin lopulta ottamaan Luxan malleista DuetteTwist ja puusäle siten, että oville tulee omat kapeat kaihtimensa, ja niiden lisäksi neljä kappaletta kahden ikkunan kaihdinta, joilla leveys jotain reilu pari metriä.

Tarjouksessa eniten yllätti se, että hintaero näiden välillä oli olematon. Jotenkin odotin että puusäle olisi huomattavasti edullisempi kuin kangasmallit, mutta höpöhöpö, eroa näiden välillä oli halvimmalla kangasmallilla alle 200 euroa! No, tarjouksen tultua sitä sitten väännettiin ja käännettiin ja mietittiin ja tuijoteltiin ikkunoita. 

Kuvat Luxaflex

Duette karsiutua aika nopeasti pois. Vaikka se onkin ÄLLISTYTTÄVÄ: vekkiverho, joka aukeaa ylhäältä ja alhaalta! Mutta kun siinä ei ole välimuotoa: joko se on auki, tai sitten se on kiinni. Vaikka ajatus siitä että ikkunoiden yläosa saisi olla auki aina olikin houkutteleva, niin enemmän tässä peräänkuulutetaan kuitenkin semmosta sälärin monipuolisuutta, kun ne saa ihan vaan pikkusen auki jos haluaa. Et näkee vähä pihallekin.

Twist on vähän niinku kankainen sälekaihdin, jossa on vain tosi isot säleet. Siitä mä oon tykännyt aina, joskin vähän enemmän ehkä siitä kapeampiraitaisesta mallista, Facettesta.
Mikä siinä sitten on vikana? No se mekanismi on ainakin vähän ärsyttävä. Verhon saa todella kaksin käsin rullata kun sen haluaa kokonaan ylös tai alas. Toivon nykäisystä auki -henkistä toimintoa. Twist ei myöskään isolla pinnalla näytä ehkä ihan niin hyvältä kuin voisi. Ja se kun se on kuitenkin umpikangasta, eihän siitä näe täydellisesti läpi vaikka "säleet" olisivatkin auki.

Jäljelle jää siis ne puusälärit. 

Mahdolliset ongelmat:

- mitä painaa kaks kertaa kaks metriä puusälekaihdinta?
- kuka näistä pyyhkii pölyt?



Liikkeestä saimme lainaan tällaisen mallikaihtimen, joka helpotti värivalintaa. Materiaalina kaihtimilla on keisaripuu, joka on petsattu mallin eri sävyihin.

Tällä hetkellä suunnitelmana on täystammi (viides sävy ylhäältä) tummalle seinälle ja valkoinen/tammi-sekoitus keittiön ikkunoihin. Onkohan se ihan hassu sitten jos yläsäleet on valkoiset ja alasäleet tammiset? Hirmu hyvältä se näyttää ainakin tuossa Luxan omassa mallikuvassa... Jotenkin keventää vaikutelmaa kun säläriä on noin isolla alalla.... Nää taitaa olla taas näitä asioita jotka selviää vasta kun tiedätte kyllä mitkä on jo housuissa. Just eilen nauratti kun meillä nyt palaa oikeat kattovalot talossa ja ekaa kertaa nähdään seinienkin todelliset värit, että siinä niitä on jossain köpöses irtohalogeenin valossa maalattu pitkin syksyä ja avokriiseilty sävyvalinnoista ja toivottu parasta ja nyt vasta nähdään että miltä ne oikeesti näyttää. Onneksi näyttää ihan hyvältä eikä tarvi ottaa revanssia kriiseistä :D Voi vain siis toivoa että sälärivalinnan  kanssa käy yhtä hyvä säkä.

Nyt sitten kaihdinasioissa odotellaan vastausta että onnistuuko kaksivärisyys ilman järisyttäviä lisäkustannuksia (kyllä täs vieläkin yritetään säästää :D) ja kai niitä sitten saa alkaa pikkuhiljaa tilailemaan. Vastausta odotellessa voin taputella itseäni selkään kun taas on yksi päätös vähemmän tehtäväksi. Loppu alkaa jo häämöttää!

18.11.2015

Käpälämäki nyt myös Facebookissa



Vähentääkseni blogispämmiä omalla profiilisivulla päätin repäistä ja luoda Käpikselle ihan oman sivun. Siellä se nyt on! Klik klik!


16.11.2015

Valaistussuunnitelmakuvapläjäys

Siinä olikin otsikkoa kerrakseen.

Tässä näitä nyt siis olisi näytille asti. Winledin valaistussuunnitelman mukana tulleita kuvia, jotka on siis niin ällistyttäviä, että mä en edes käsitä miten siisti duunis olis piirrellä tämmösiä kaikki päivät. 
Kuvat on tehty vastaamaan mahdollisimman hyvin talon todellista ulkonäköä. Winledin edustajan kanssa on puhelimessa puhuttu tunti jos toinenkin, ja hän on käynyt myös täältä blogista nappaamassa mm. tuon vuoristoseinän ja takan. Lopputulos on tässä muutaman oman lempparini muodossa.

Olohuone ja keittiö:




Kodinhoitohuone:



Päämakuuhuone:




Pikkumakkari:



Tykkihuone:




Kylppäri ja sauna:



Pikkuvessa:




Ulkovalot etupihan puolella:



Pistekuvasta paljastuu spottien määrä noita sisäkuvia paremmin. 
Onhan niitä. Luulis näkevän elää.


Aiemman valaisinpostauksen kommenteissa joku kyseli valaistussuunnittelun hintaa, ja vastailinkin sinne Winlediltä saamillani tiedoilla. Kuinka ollakaan asiasta oli jälkikäteen puhetta Alahärmän Sähkön Mikon kanssa ja minullekin selvisi, että koska nyt otamme Winledin valaisimet heidän kauttaan, niin suunnittelu ei meille erikseen mitään maksa. Se tulee siis periaatteessa kaupan päälle kun lamput heiltä otetaan. Voin lämpimästi suositella kyseistä puljua, eli jos tarvetta valaisimille on, niin Mikolle soittoa vaan ja suunnitelmaa kehiin.



Valaisinpaketti saapui Matkahuoltoon viime viikolla, ja niitä on nyt pällistelty ja käännelty ja ihmetelty. Tässä ylläolevassa kuvassa Jukka ilmeisesti miettii ankarasti noita himmennysvirtalähdepulikoita, joita tulee 1kpl/spotti kattolaudan taakse piiloon ja sitten himmenee kivasti. Näkyy siinä olevan yksi Iiriskin, jota muutamaa lukuunottamatta kaikki meidän spotit ovat. Alunperin spottien piti tulla hopeisena, mutta onneksi tajuttiin ennen tilausta vaihtaa ne valkoisiksi, jotta katoavat paremmin puiseen kattoon.



Uusi valaisinrakkauteni Helmi lasiympyrä on i-ha-na.

Kyllä nyt on meuhkattu tästä valaistussysteemistä. Kahden makkarin ja puolikkaan olohuoneen valaisimet on jo asennettu paikoilleen, vielä kun ne saisi palamaan! Toivoa kuulemma on, että tämän viikon aikana saattaisi jotain tapahtua silläkin rintamalla. Siihen saakka viikon työlista pitää sisällään lisää kattolaudan maalausta, sen asentamista, vaatehuoneen saamista pintamaaliin ja vessan kimppuun siirtymistä. Aivan ensimmäiseksi lähden kuitenkin liukastelemaan kohti K-Rautaa, koska Paneeli-Ässä ei luonnollisestikaan riittänyt mihinkään ja kattolaudoituksen niititkin alkavat huveta.

Mukavaa alkanutta työviikkoa kanssaraksaajille! (muille kans)

12.11.2015

Syksy toi, syksy toi kattolautamaalarin


Raksalla on tässä kuussa tykitetty menemään sata lasissa ja sama tahti jatkuu tämän viikon loppuun.
Suurimmat saavutukset ovat olleet oh-k-tilan lattian tasoittaminen ja hiominen mikrosementtikuntoon, KIINTOKALUSTEIDEN TILAUS!!!!, pikkukämppien sisäkattojen valmistuminen ja päämakkarin saaminen eilen pintamaaliin. Unohtamatta sitä, että sävyt on päätetty ja kaikki loputkin maalit ostettu loppuihin huoneisiin! Ooh!



Tässä reilu puoli satsia kattomatskua. Hienosahattua kuusta, joka käsitellään kertaalleen valkoisella sävytetyllä Paneeli Ässällä kellertymisen estämiseksi. Voin kertoa, että sudittu on. Luonnollisesti kasa on tapahtumien keskipisteessä kaiken tiellä, ja lautoja onkin sudittu huonesatsi kerrallaan aina asentamista edellisenä iltana. Hohhoijaa, on sitte vihoviimestä hommaa näin pidemmän päälle. Selkä natisee ja suti heiluu. Reilu puoli tuntia 7 laudan varville, voitte do the math.



Onhan tää kuvaaminen aika onnetonta marraskuun valaistuksessa, mutta tästä saa ihan hyvän käsityksen siitä, miltä se puukatto sitten näyttää. Laudat on niitattu ihan kylki kylkeen koolaukseen kiinni, mutta oon toiveikas että tovin siinä vielä kuivuttuaan ilmestyy väleihin pikkuiset raot.
Tämä kuva on tykkihuoneesta, jossa keskeltä huonetta menee kattoluukku ullakolle.
Jukka kävikin juuri tuossa täyttämässä kahvipannua ja lähetti lukijoille terveiset: "on sitten niin s**tanan työläs katto, laita niin sinne blogiin."



Kuvassa todistusaineistoa siitä, että työmaalla on vieraillut sähkäri. Alahärmän Sähkö edusti kahden miehen voimin viime viikolla, ja lopputuloksena meillä on mm. kaikki valaisinpiuhat vedetty ja nyt siis ollaan vain itse valaisimia vailla. Ihan en oo kartalla keskuksen tilanteesta, mutta oli siihen semmonen kuoripala laitettu päälle, eli kai se aika valmis on... Kai.



Kodinhoitohuoneen tilanne verrattuna muuhun taloon on surkea. Ei vaan siis vähempää voisi kiinnostaa toi märkätilatasoitteella sotkeminen, se on hiottaessakin niinkuin jotain kiveä! En hyväksy. Onneksi kattokiireen vuoksi on kaiken energian saanut keskittää makkarin pintamaaliin saamiseen ja seuraavaksi ennen khh:ta hoidan vielä vaatehuoneen ja toisen vessoista. Sitten vasta tuonne. Yök. Pitäisi soitella Tikkurilan maalilinjallekin vaihteeksi. Kyseinen neuvontapalvelu on tullut viimeaikoina tutuksi niin puhelin- kuin nettichattiversiona, ja ison avun olen sieltä ongelmiin saanut. Seuraavaksi kysymyslistalla on vanhentunut märkätilatasoite ja se, miten iso rikos sen käyttö on kun vaikuttaisi olevan ihan ok tavaraa vaikka päiväys meni umpeen jo vuosi sitten.
Kiitos siis Tikkurilalle Maalilinjasta!
Niin ja kuvassa siis meidän urhoollinen... kone, joka on huolehtinut lattialämmityksen vesikierrosta rakennusaikana. Putkimiehellekin siis kiitos!



Terratintat ja Betontechit poistuivat mahdollisuuslaatikosta samalla hetkellä kun sinne saapui tarjous ja neliöhinnat paljastuivat. Nämä kaunokaiset bongasin Starkin alelaarista ja tätä on siis luvassa khh-wc-kph -osastolle lattiaan. Pinta on jännä, semmoinen vähän tahmean tuntuinen, mutta se aika kun laattoja pestään eikä vasta asenneta on niin kaukainen, että poistan mielestäni heti alkuunsa kaikki ajatukset siitä, miten hankala näitä mahtaakaan olla pitää puhtaana. Ihan sama! Meillä on laatat!



Loppukevennyksenä karvaterroristi, joka pitää yhden naisen neighbourhood watchia tukkipinon uumenissa. Sinne se aamulla menee ja sieltä se illalla tulee. Hän on vähään tyytyväinen. Selvästi enemmän erä- kuin raksakoira. Ihana Usva.

Ensimmäisestä kaihdinmestasta kävi tyyppi mitoilla viime viikolla ja tarjous tuli tämän viikon alussa: Luxaflexin Duetet olohuoneeseen ja keittiöön, yhteensä 6kpl, plus päälle puusäläriä makkareihin kolmeen ikkunaan. Yhden käden sormet riitti hätinä tonneihin, joten kaihdinmetsästys jatkuu. Onhan ne erikoiskaihtimet joka paikassa kalliita, mutta vähän tässä yrittää pieni ihminen materiaviidakossa pitää kiinni niistä rippeistä mitä budjetin savuavista raunioista on vielä jäljellä. Voin kertoa, että hyvin pienet on ne rippeet. Siis hyvin, hyvin pienet. Mikroskooppirippeet. Mut mä pidän niistä kiinni! To the end!