29.3.2016

Sitä sun tätä viikonlopun tapahtumista

Menestyksekkään raksaviikonlopun jälkeen on helppo hymyillä, vaikka jalat onkin aamun treenin jälkeen spagettia. Meillä kiertää talossa tätä nykyä lattialämmitys ilmavesilämpöpumpun kautta! Pyhien aikana meillä kävi ahkeroimassa niin putkimies kuin sähkäritkin, ja vaikka tiilivessassa vesi ehti hetken lainehtia ja osien puuttumisen takia meinasi tulla pieni pumppukriisi, niin saatiin se vain hienosti eilisen päätteeksi toimintaan. Huippua! 


Vitosen sähkölaskuja odotellessa voin tämän karvapyllen lisäksi tuijotella typerän onnellisena myös keittiön hanaa, josta virtaa ei vain vettä, vaan lämmintä vettä! Ei varmaan koskaan tiskiaineen mukaan ottaminen ja kahvikuppien tiskaaminen ole tuntunut näin vastustamattomalta ajatukselta.



Nää tyypit edelleen elossa. Kyllä. Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin :D
Mainittakoon kuitenkin, että yhtäkään uutta lehteä ei ole puhjennut ja lyyraviikunankin potentiaalinen lehdenalku kuivui pois vain päiviä raksalle saapumisen jälkeen. Pidän pintamullat kosteina, what else is there to do?!



Valettiin loppuviikosta lämpöpumpun ulkoyksikölle pohja tonne pohjoispäädylle ja kerrankin sytytti ajoissa ja tajusin tarttua tilaisuuteen. Vain hieman vastahakoisen belgianpaimenkoiran tassujen painaminen puolipehmeään kuivabetoniin onnistui yllättävän helposti, ja sinne jäivät Aatoksen päpälänjäljen ikuisiksi ajoiksi valuun muistoksi. Ei tarvi kuin katsoa tätä kuvaa ja itku jo meinaa tulla, sehän on kuin HAUTAKIVI :´´´´( Aatos on niin vanha :(



Saareke. Mikä ihana tekosyy kasata ääretön määrä tarpeetonta rojua ja  tavaraa yhdelle kahden neliön alueelle.



Saunan puolelta ei paljoa paneelia enää puutu. Olen tyytyväinen. Mikä parasta, saadaan loput paneelit katkottua kodinhoitohuoneen puolella, mikä taas tarkoittaa sitä, että SAAN SIIVOTA OLOHUONEEN ja esim. PESTÄ IKKUNAT! Jes! Sen jälkeen päästään kiinnittelemään loppuja sälekaihtimia ja vihdoin näkemään, että kuinka hyvä idea oli ottaa kaksiväriset kaihtimet keittiöön.



Muutama lista siinä odottelee loppusijoituspaikkaa, yhden ollessa tuossa oviaukossa. Nyt ovi on jo paikoillaan, ja uupuvat pari varvia laattaa saisi latoa paikoilleen. Mutta jotenkin ei huvita tehdä osissa, ja yritän ainakin odottaa sinne saakka, että pääsen kerralla laatoittamaan molemmat oviaukot ja saunasta kaksi puuttuvaa valkoista laattaa. Se laastisankojen peseminen on kumminki aika viimeisiä hommia mitä huvittaa tehdä moneen kertaan.



Ylimääräiset tammet kuskasin talliin säilöön odottelemaan niitä aikoja kun keksitään niille joku virka. Levyä jäi paljon: näiden pikkupalojen lisäksi yksi isompi, parin neliön pala, josta joku tarvitseva voisi askarrella vaikka ruokapöydän kannen. Onneks Jukka on tommonen puuhastelijatyyppi, niin se ennemmin tai myöhemmin kyllä keksii näille jotain käyttöä.

Tänään iltapäivällä raksalle saapuu Nixin Henna suunnittelemaan varaajan kaappia ja lasimestari Niemi mittomaan kylppärin laseja. Tämän viikon aikana pitäisi paneloinnit saada päätökseen -> pölyttömyys, ja lauantaina suunnataan kilometrisen ostoslistan kanssa Ikeaan. Skaalan väärän kätiset väliovetkin lähtevät takaisin toimittajalle tänään ja ilmeisesti loppuviikosta olis tulossa valkoiset väliovet khh:n vessaan ja vaatehuoneeseen.

Hyvä viikko tulossa! Aurinkoisia kevätpäiviä itse kullekin raksaajalle :)

23.3.2016

Maaliskuu mayhem

Jaha että olis viikon päästä huhtikuu. Näillä puhein voimme heittää vesilintua niillä puheilla, että muutettais tässä kuussa: not happening. Kuulin kuitenkin pari päivää sitten ääneen lausuttavan nuo kolme maailman kauneinta sanaa: "ens kuus muutetaan". Sitähän mä oon sanonu nyt pian puoli vuotta! :D FINALLY!

Nyt se näyttäis kuitenkin olevan totisinta totta, sillä ollaan pistelty viime viikko raksahommaa toisen eteen ja onhan siellä tapahtunut hurjasti. Luonnollisesti, ettei kaikki menis kuin tiedätte kyllä missä, niin on mukaan mahtunut pari ikävämpääkin yllätystä. Aika perus että ongelmia alkaa tulla vasta nyt loppumetreillä. Mitähän vielä...

Mutta asiaan!


Siinä on nippu ongelmia. Ja yks paikoillaan oleva väliovi!!!!!

Skaalan ovet pelmahtivat raksalle viime viikolla maattuaan ensin viime kesästä saakka K-Raudan varastossa odottamassa torpan valmistumista. Nää on ihanat sileät laakaovet, jotka on normaalia korkeammat ja tommoset kattopellin harmaat. Olin onnesta soikeana kun saatiin tuo ensimmäinen kiinni ja todettiin värin sopivan täydellisen hyvin seiniin, mutta sitten jo huomattiinkin että VOI HELVETTI SOIKOON NÄMÄ LOPUT ON VÄÄRÄN KÄTISIÄ. Paitsi khh:n lasiovi.

Jukalle oli aikoinaan puhelimessa sanottu että näitä laakaovien kätisyyksiä pystyy vaihdella kuinka huvittaa, mutta eihän se nyt ihan niin mennytkään kun ovi on erikoiskorkea ja lukkopesä ei siis ole oven keskikohdassa -> problem. Ei muutakuin soittoa Skaalalle, josta onneksi luvattiin toimittaa oikeat ovet asap. Nämä raksalla makaavat haetaan pois ensi maanantaina ja uudet tulevat joskus ensi kuun puolella. Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin. Pääasia että saadaan kätisyydet kuntoon. Hyvä Skaala!



Sauna on paneeli kerrallaan saamassa verhoilunsa. Materiaalina lämpökäsitelty tervaleppä, josta tykkään kovin. Ei kyllä oo näin kellervä luonnossa. Haaveiltiin kovasti magnoliasta ja jättiläistuijasta, mutta koska budjetti, niin ei tällä kertaa taivuttu ihanuuksiin. Ens taloon sitte!



WHAT WHAT WHAAAAT! Kodinhoitohuone is here!
Näyttääpä kaapit hassun pieniltä laajakulmalla kuvattuna, mutta trust me, ne ovat täydelliset.
Siinä siis olis sitten vasemmalta lähtien siivouskomero, pyykkikomero, pesutorni+ilmastointitrönö, hyllykaappi ja sit perus noi pienemmät. Taso on laminaattia sävyssä pähkinä ja on jo keskuudessamme raksalla, mutta se pitäis käyttää Vaasassa lyhennettävänä ja nauhattavana.

Isojen kaappien kanssa meinas tulla kriisi, kun Nixi oli onnistunut kämmäämään niiden saranoinnin: ovissa on reiät kolmelle saranalle, joista rungon reikiin osuu kaksi. No eihän siitä mitään tuu kun ei osu, ja siks toisekseen olis ihan jees että näin painavissa ovissa olis neljä saranaa, ettei sit heti ala roikkumaan ja mee säätämiseksi. Taas jo oli puhelin Jukan kädessä ja Nixin tehdasjamppa langan päässä: nelisaranaiset ovet saapuvat lisätilauksen yhteydessä myöhemmin. Jes!



Pääsyyllinen lisätilaukseen on tässä: ilmavesilämpöpumpun herra sisäyksikkö. Hänet on verhoiltava vähän huomaamattomammaksi (suomen kieli <3, maahanmuuttajat, i feel you) jahka putkari tekee taikojansa ja saa kaikenmaailman letkut ja putket vedettyä. Tästä pitäiski vääntää joku kunnon lämmitysaiheinen postaus, mutta mun pitää kyllä perehtyä asiaan vähä paremmin ensin, että on jotain muutakin sanottavaa kuin että se on ihan sopivan kokoinen. Jokatapauksessa sen mä osaan kertoa että hän on Mitsubishi, ja hänestä voi lukea speksejä täältä. Ja nyt mä odotan että puhelin soi ja Jukka kertoo et toi linkki on ihan eri tuote, mut tuun sitte korjaileen! :D



Taistelu välitilan kohtalosta keittiössä loppui kuin seinään bongattuani tämän ihanuuden Salkarista, josta viime postissa kirjoitinkin. Tämä Magisson kaunokainen tottelee myös nimeä rättiteline. Hän siinä altaan kyljessä hengaileepi magneetin voimalla ja mahdollistaa sen, että rätille ei tarvikaan PORATA KOUKKUA VÄLITILAAN. Thank god for Magisso. Keittiömme kiittää.




Tuvan puolella näyttää tältä, eli kaaokselta. Puuttuvat asiat: sähkömies, putkimies, 1kpl ikkunalistoja, väliovet ja niiden listat, 1kpl sokkelia, pari kripaa, sälekaihtimet. Vähiin käy ennenku jne. Mut hei kelatkaa:


ENS KUUS MUUTTO!! 


18.3.2016

Muina blogimuijina Salkarissa

Siinä vaiheessa kun keskiviikkoiltaan sisältyy mahdollisuus kuohuviinistä, juustojen maistelusta, tuote-esittelyistä ja Balmuirin TO DIE FOR lakanoiden hypistelystä, on päivänselvää että myös meikämandoliino kuoriutuu raksahousuista ja suuntaa kohti Vaasaa.

Seuraa olennaisimmat Salkarin blogi-illasta, johon osallistuin  muutaman muun Blogivaasan miukun kanssa tällä viikolla.


En muista koska olisin viimeksi käynyt Salkarissa. En varmaan koskaan, sillä Jukka kun alkuviikosta kysyi että mitä siellä myydään, totesin että "eiks siellä myydä tyyliin rillejä tai jotain?" Hehe miten väärässä olinkaan, siellähän myydään koruja ja mm. näitä kuvassa pönöttäviä herkullisia vaaseja.

Keskiviikoksi oli meidän iloksi paikalle saapunut myös Vaasan Kauppahallissa toimivan Juustomaan edustaja, jolla oli mukanaan erilaisia juustoja ja lisukkeita niiden kanssa maisteltavaksi. Täähän on kaltaiselleni homejuustofanille ihana mahdollisuus kokeilla joskus jotain muutakin kuin niitä perusvalintoja, eli valko- ja sinihomejuustoja. Ensipuraisulla uusin rakkauteni kohde onkin pestojuusto, tuo lautasellakin näkyvä vihreä pikkiriikkinen kuutio.
Edustaja oli laittanut juustot tosi kivasti esille, ja siitä löytyy paremmat kuvat Juustomaan omilta FB-sivuilta täältä. Siitä sitten vain kesän juhlien tarjoiluja suunnittelemaan.

Illan päätarkoitus oli kuitenkin tutustuminen Salkarin kylkeensä avaamaan piskuiseen pop-up shopiin. Pieneen tilaan oli saatu mahtumaan paljon kiinnostavaa kotimaista muotoilua, käyttöesineitä ja niitä helkkarin pellavalakanoita joista näen unia. Edustettuna putiikissa ovat Sagaform, Magisso, Balmuir ja Ukko Schnapps.



Magisson värimaailma vetosi tämmöisen peruspohjalaisen synkeään sielunmaisemaan voimakkaasti. Kuppien sijaan mukaan reissulta tarttui kuitenkin Magisson vastaus Käpälämäen nurkissa kaikuneeseen kysymykseen ja hampaidenkiristelyyn: missä mä roikotan mun tiskirättiä? Kyllä, tästäKIN asiasta on väännetty herra Peen kanssa, joka oli jo ruuvaamassa jotain ihme koukkusysteemiä välitilaan. Ei käy MISSÄÄN TAPAUKSESSA, ja tämä pop-up -reissu tapahtuikin kreivin aikaan: minulla on nyt Magisson ällistyttävä rättiteline for her ja välitila on pelastettu. 



Sagaformilta esillä oli mm. tämä Pernilla Wahlgrenin sunnittelema Piccadilly-sarja. Vielä pitäisi tietää kuka on Pernilla Wahlgren :D No, nämä oli ihan nättejä, mutta lämpenin Sagaformilta enemmän näille Oval Oak-sarjan tuotteille, erityisesti villisti keikkuville viskilaseille, joita sitten kotiutinkin laatikollisen for him:


Hinta oli kohdillaan, kun kuuden lasin loota maksoi 19,90 euroa.



No niin, voi itku, mitkäs ne siellä? No ne Balmuirin rakkauslakanat tietenkin.
Oon avoimen kateellinen kaikille Balmuireissa nukkuville henkilöille. He voivat tähän kommentteihin käydä kertomassa, että pitääkö paikkansa sellainen käsitykseni, että näissä lakanoissa nukkuessa näkee vain hyviä unia.




Ukko Schnapps oli jännä tuttavuus. Tyypit väsää meijeriteräksestä tämmösiä shottilaseja ja taskumatteja. En ollut koko firmasta ennen kuullutkaan, mikä on outoa, koska kyseessä on vaasalainen yritys. Hyvältä näytti! Pitää vielä selvittää saako tätä nahkamallin taskumattia 0,5 Jallun mentävänä...

Kaikenkaikkiaan oli mukava ilta ja toi nyt ainakin kuukauden Rewell Centerissä pyörivä pop-up shop  on kotimaisen muotoilun ja sisustustavaran ystävälle vierailun arvoinen.

Kiitos Salkarille ja Juustomaalle!

14.3.2016

Sälekaihtimet, nuo ikkunoiden prinsessat

"Pesitkö ikkunan?" oli ensimmäinen kommentti mikä äidiltä tuli takaisin laitettuani sille täpinöissäni kuvaa meidän ENSIMMÄISISTÄ ASENNETUISTA SÄLEKAIHTIMISTA.

No en tietty pessy. Miten olisin ehtinyt kun piti täpinöidä? :D 



Alkuperäisen suunnitelman mukaan sälärit oli tarkoitus laittaa kiinni vasta just ennen muuttoa, sitten kun olis vähä loppusiivottu ja saatu raksapölyt pyyhittyä veke ja ne ikkunatkin pestyä, mutta niin taas vei houkutus mennessään ja siellä ne on tiukasti ruuvattuna paikoilleen kaikki kolme makkarin ikkunoiden kaihdinta. Emme kadu! Totally worth it!

Asentaminenkin oli helppoa. Kuvitelmissani asennus tapahtui jotenkin tosi vaikeasti niin, että mä kannattelen sitä kaihdinta sillä aikaa kun Jukka yrittää jossain ihmekulmassa saada ruuvattua sitä smyygiin kiinni. No eihän se ollut sinne päinkään, vaan kaihtimien mukana tulleet pikkuiset kiinnikkeet sinne ruuvattiin, ja sitten ihan kuin kaikissa kokoamisohjeissa ikinä: *KLIK* vain ja kaihtimet oli paikoillaan.

Päämakkariin tuli molempiin ikkunoihin tammen sävyiset säleet ja toisin kuin kuvissa, niin luonnossa ne korostaa hienosti seinien sinertävyyttä. Hassua miten suuri vaikutus yksillä kaihtimilla on koko huoneen tunnelmaan.



Kaikki kaihtimet on valmistettu kevyestä keisaripuusta, jonka luonnollinen väri näkyy hienosti näissä vierashuoneen säleissä. Ajateltiin, että kun siellä on toisessa ikkunassa integroituna alumiinisälärit ja seinätkin on vaaleat, niin ehkä on ihan jees ettei nää puukaihtimet sitten ole tammisen tummat. Oli hyvä valinta. Näissä käsittelemättömissä nuo puun kuviot näkyvät kauniisti, kun taas värjätyt tammisäleet on paljon tasaisemmat.

Oishan se ollut fantsua jos tammisäläritkin olis aiota tammea, mutta sitten olis budjetti huokaissut viimeisen kerran, ja kaihtimet olis olleet paljon keisaripuisia painavammatkin (leveimmät kaihtimet meillä on kaksimetriset ja ne jo painaa). 



Muuten torpalla on näyttänyt pääasiassa tältä.

Tänään vedin keittiöön silikonit ja ihastelin asennettua hanaa (KYLLÄ!!! HANAT ON ASENNETTU! *hanatanssi*) ja yritin vähän saada mukamas siivottua. Sehän on mahdotonta kun ei siellä mahdu edes tavaran määrältä kunnolla kulkemaan, ja kun ei mitään voi viedä vielä poiskaan.
Ruokapöydän lamput tulivat aikaisemmin aamulla oikein kotiinkuljetuksena korvaukseksi siitä, kun Bauhaus jotenkin kämmi koko lähetyksen ja luvattu toimitusaika 1-4 päivää kestikin melkein kaksi viikkoa. Eipä se haittaa, mutta ihan kiva ettei tarvinnut lähteä matkahuollosta hakemaan.

Kaiken lisäksi ulkona on ilmeisesti kevät: terassi on sula, rännissä liplattaa vesi ja ulkona on valoisaa vaikka kello on yli neljä.

Aurinkoista alkuviikkoa!

12.3.2016

Yksi kuva, kolme uutuutta


Kuvassa kolme (jos tarkkoja ollaan niin neljä, kun tuolla taustalla on yks listakin jo paikoillaan!) tämän viikon merkityksellisintä asiaa:

- taustalla näillä käsillä kootut khh:n kaapit

T: "Tää on ihan kivaa tää näiden kasaaminen! Ei oo niin vaikeeta ku aattelin! Kumminki ekaa kertaa kokoan kaappeja ja yks enää kasaamatta!"
J: "Joo. Kai tarkistit ristimitan ennen noita taustalevyjä?"
T: "Ööööö...."

- keskivaiheilla maalausreissulta kotiutunut liesari joka on perfect match takan piipun kanssa.

1. liesarin rungon toteaminen liian pitkäksi
2. liesarin rungon purkaminen ja lyhentäminen
3. liesarin rungon takaisin asentaminen
4. kuorien asentaminen
5. kuoren yläosassa olevien tuuletusritilöiden rekisteröinti: "toi runko näkyy noista ritilöiden raoista"
6. kuoren purkaminen
7. ritilöiden teippaaminen umpeen sisältä päin mustalla teipillä
8. kuoren takaisinasennus

- etualalla Taloon.comista kotiutettu saarekkeen riippuvalaisin

J: "Voi vitsi sopii kyllä tosi hyvin. Tosi hienot!"
T: "No jotenki olis voinu olla vähä matalempana, sillei ton liesarin kans samas linjas..."
J: "......"
T: "Miten toi valo tollei ny häikiikin kun jos kuvittelis et istun täs ruokapöydäs *kyykkii mielikuvitusruokapöydän vieressä* niin kyllä häikäsee toi valo. Jotenki kauheen kirkaskin."
J: *soittaa sähkärille* "Joo tarttis sdjdbnbndd lampun shfdgafh ettei häiksjdhajfvf ...... OK moi"
T: "Mut on ne kyllä nätit."
J: "Kyllä"
*ihastelua ja valojen räpsyttelyä*


11.3.2016

Ikkunoiden listoitus alusinkillä

Ehkä yksi siisteimmistä jutuista tällä raksalla on se, että listoitusta on minimaalisen vähän: ei lattialistoja eikä kattolistoja. Periaatteessa ainoat listat mitä lätkitään on ovien ympärille ja sit noiden ikkunoiden väleihin mistä nyt paistaa höyrynsulkuteipit. 

Kun toi Herra Pee nyt on täs viimeiset kaks viikkoa ollut milloin  mistäkin kohdasta kipeä eikä oo paljoa raksalle taipunut, niin oon keskenäni siellä yrittänyt keksiä jotain järkevääkin tekemistä kukkasten silittelyn ja Aatoksen halailun rinnalle. Se onkin jo aika hankalaa, koska jäljellä on enää herran paneloinnit nyt kun viime viikolla sain kasattua khh:n kalusteet ja suoritettua kunnialla loppuun erittäin vastuullisen tehtäväni ikkunalistojen pääasentajana. 

Siitä hommasta erittäin lyhyesti ja ytimekkäästi seuraavaksi:

Koska puulistat on buulistat ja kaikki muukin pölyää veemäisesti ja on ainakin 5 milliä paksua, ideoitiin meidän kattopeltimestarin kanssa vaihtoehtoinen listamatsku:


ALUZINC. Jep mä googletin tän ja voin vain uskoa järkeäni ja julistaa että tää on suomeksi alusinkki. Jos on parempaa tietoa niin saa mennä kommentteihin pätemään. 
Ihanan kliini ja huomaamaton listamatsku: köykäistä, ohutta ja älyttömän taipuisaa metallia. 
Asentamisen helppous hipoo nautintoa, kun peltisaksillakin saa vain päästellä menemään eikä hampaat irvessä vääntää niin että kämmen on krampissa:



Tarvikkeet:
Peltisakset, kahvia, suorakulma, lyijäri, teippi ja liima.



Teippi on jotain viimeisen päälle hyvää teippiä, jolla voi teipata vaikka norsun seinälle. Meidän tapauksessa lista saadaan teipillä pysymään paikoillaan niin kauan että liima kuivuu ja kiinnittää listan lopullisesti, kun ei sitä huvita millään puristimillakaan alkaa kikkailemaan. Paljon helpompi vaan teipata!



Ensin varmistin että höyrynsulku on edelleen joka paikasta tiukasti liimaantunut runkotolppiin kiinni ja korjasin jos jostain oli irronnut, sitten vaan länttäsin sen listan siihen kiinni. Tätä oven vaakalistaa ennen laitettiin toi viereinen pysty, jonka annettiin sitten hetki kuivua, ettei toi vaakalista vain kampea sitä irti kun otti kuitenkin vähän vastaan tuolta seinän puolelta.



Ooh! Fantastico!

The end. 
Näin helppoa se oli että jopa minä onnistuin. En mä sitä sano että ne ihan suorassa on jos passilla lähtee tarkistamaan, mutta ihan tarpeeksi ettei silmällä huomaa (paitsi jos oikein alkaa katteleen).

3.3.2016

Lasihommia ja pari käpälää

Lasimestarimme herra Rainer Niemi on osoittanut hienoa kärsivällisyyttä kun on tähän mennessä joutunut käymään meillä ainakin viisi kertaa milloin mitoilla, milloin suunnittelemassa ja milloin tuomassa jotain koepalaa kiskosta tai listasta. Yhdellä käynnillä hän joutui kantoavuksikin, kun allekirjoittanut oli yksin raksalla Woodimin tammilevykuorman saapuessa tontille. Onneksi tontille saapui samaan aikaan myös Rainer, muuten tammilevyt olisivat odotelleet sisäänpääsyä iltaan asti. 

Viimeisin villitys lasipuolella ovat nämä kaksi nipsua lieden reunalla:


Siis olipa meikäläisiltä todella terävä havainto ajatella roiskesuojaa tohon lieden taakse. Ehkei tarvikaan kaapia pekonirasvaa ruokapöydän tuolien selkänojista ja tuntea sukkien inhottavasti tarttuvan rasvalattiaan kiinni saarekkeen vieressä. Rainer lupasi tuoda meille vaihtoehtoja lasin kiinnitystavaksi, ja niiden joukosta potentiaalisimmiksi valikoituivat nämä kaksi. Toinen vähän suurempi ja tukevampi, toinen pienempi ja huomaamattomampi. 

Itse lasi tulee olemaan lieden levyinen ja tasosta 25 cm korkea, viimeisimmän päätöksen mukaan tummennettua lasia. Kirkkaassa näkyisi tahrat vähän liian hyvin, ja valkoinen taas ei tonne köökkiin niin hyvin istahda kuin tumma. Näissä molemmissa nipsuvaihtoehdoissa lasin irrottaminen on helppoa, joten sen voi tarvittaessa nypätä kokonaan irti ja pestä vaikka altaassa.

Tämän lisäksi kämpästä puuttuu lasipuolelta vielä saunan ja suihkun seinät, sekä kodinhoitohuoneen välitila. Käsitykseni mukaan takan edusta ei lasia tarvitse, koska lattia on syttymätöntä mikrosementtiä. Korjatkoon joku jos on oikeampaa tietoa :D


Tällä viikolla ohjelmassa on ollut khh:n lattian saumaus ja silikoonaus, sekä sinne töötättävien kaappien kokoaminen. Jukka on selkävammastaan huolimatta painostettuna urheasti paneloinut kylppärin kattoa ja saunan seiniä. Eilen saatiin kotiutettua sälekaihdinten lisäksi myös maalattavana ollut liesarin kuori, joka on nyt täydellinen match takan piipun kanssa. Valitettavasti kuoren poissaollessa asennettu runko oli jätetty viis senttiä liian matalalle, ja sen lyhentäminen osoittautui varsinaiseksi show'ksi, mutta eiköhän se tämän viikon aikana saada tehtyä.

Aurinkoista loppuviikkoa tyypit!

1.3.2016

Koppipostaus, aiheena sisustaminen

Koti-blogin Karolina heitti ilmoille avoimen haasteen raksabloggaajille sisustamiseen liittyen, ja mikäs siihen on tarttuessa kun ei omalta raksalta hirveästi kerrottavaa tällä hetkellä ole.

1. Jos saisit valita kotiisi yhden uuden design-huonekalun mikä se olisi? (kuva mielellään myös).


Ehdottomasti jo aikaisemmin valaistusasioissa meuhkaamani Flosin Aim-lamppu!  Kai valaisimet on huonekaluja?? Voi gaad mitä antaisinkaan näistä. Niin yksinkertaista, niin kaunista. Niin kallista.

2. Kotisi/tulevan kotisi lempihuone/paikka ja miksi?
On varmaan pakko vastata keittiö ihan vain siksi kun sitä on suurin ikävä. Raksakämpän keittiö on minimaalinen eikä houkuttele ruoanlaittoon kun tasotilaa on ruhtinaalliset 50 senttiä ja uuni on porukoilta peritty romu, joka lämpenee juuri tarpeeksi epätasaisesti ettei sinne viitsi laittaa pizzapeltiä. Jääkaapin ovessa on sentään Banksyn rotta ja kaappien ovet maalattu iloisen kirjavasti eri väreillä, mutta ei se ihan riitä saattelemaan kokkaushurmokseen. 
Käpälämäen keittiöstä sen sijaan on tulossa IHANA. Siis maailman ihanin oikeesti. Meillä on kilometri tasotilaa ja yhtä pitkä lista kaikkia ruokia mitä tehdään kun vain saadaan muutettua. Jukalla taitaa listalla ensimmäisenä olla kunnon verta tirisevä steikki, itselläni maltillisemmin suolainen piirakka, lätyt ja mitä tahansa mikä ei tule valmiina pussista lisää vain vesi -menetelmällä. Ihan valehtelematta 95% meidän raksa-ajan ruoista on pussipastaa, -pataa, j-lihaa ja ranuja... 

3. Millainen on uuden kotinne sisustustyyli?
Voi ei. En mä tiedä! Musta tuntuu että se on sekamelska: kahden kovapään kompromissi. Mutta sekamelska sillä tavalla yhteensopivasti, että vaikka joka huone on eri värinen ja seinissä on ties mitä materiaalia, niin kokonaisuus on yhtenevä. Moderni, lämmin ja suht pelkistetty ainakin tavaran määrässä.



4. Kuka teillä tekee sisustuspäätökset?  
Hehe, naurattaa :D Haaveissani vastaisin että minä, mutta koska se on load of crap niin vastaan että me yhdessä. Mikä onni olisikaan saada yksin päättää kaikesta sisustukseen liittyvästä, mutta koska meillä molemmilla on kovasti Mielipiteitä, niin se on ihan täysin mahdotonta. Pääsääntöisesti vois sanoa, että yhtäkään värivalintaa ei tehdä tai edes kytkintä osteta ilman, että siitä olisi väännetty Keskusteltu Vakavasti.

5. Mikä on kotisi aarre, huonekalu josta et koskaan luopuisi?
Oli vuosi 2010 kun suoritin amiksen työharjoittelua yhdessä saneerauskohteessa Vaasassa. Siellä ullakolla työmiehet siivosi ja tonki, ja jostain olkien päältä löytyi semmonen joku satavuotias 12-ruutuinen ikkuna. Rakkaus syttyi ensisilmäyksellä ja siitä lähtien oon raahannut sitä ikkunaa mukanani muutosta toiseen. Hyvin hyvin hankala ajatella että heittäisin sen joskus pois... Siis vanhan ikkunan :D Jolla ei ole MITÄÄN VIRKAA :D Mutta kun mä sitä rakastan! :D


Kukas se siellä pönöttää?

6. Mikä on lempipostauksesi ja miksi?
Oon tämmönen omien juttujeni fiilistelijä: luen vanhoja tekstejä ja FB-statuksia vuosien takaa ja ihmettelen että MITEN IHMEESSÄ KUSTANNUSYHTIÖT EI JO SOITA?!
No ei vaineskaa. Mutta on niitä ihan hauska lukea aina välistä.
Nykyblogin yksittäistä lempparia ei voi valita, nehän on sitä kaikki.


7. Meneekö sisustukseen paljon rahaa? 
Ei. Vois pikaisesti arvioida että mulla on elämässäni ennen Käpälämäkeä mennyt sisustukseen yhteensä alle tonni. Onkin vähän hankala totuttautua ajatukseen että realistinen hinta uudelle sohvalle on yli 1000 euroa ja että nykyinen, ihan hyvässä kunnossa oleva ruokapöytä pitäisi vaihtaa uuteen vain siksi, että tamminen sopisi paremmin uuteen köökkiin. Surullinen tosiasia kuitenkin on se, ettei tuonne uuteen kotiin huvita kaikkia niitä vanhoja kamoja rehata ja varmasti suurin osta varastojen sisällöistä menee myyntiin. Hassua miten ennen niin rakkaat vanhat Arabiatkin tuntuvat turhilta nyt kun niitä ei ole vuoteen nähnyt. 
Tietty olis ihanaa ostaa kaikkia supertrendikkäitä kynttilänjalkoja ja vuorata sohvat ruksiprinttisillä huovilla, mutta jossain takaraivossa nakuttaa tietoisuus kuluttamisen turhuudesta ja siitä, että vaikka niitä jokaisen sisustuslehden sivuilla vilisee, niin en mä niitä itselleni tarvitse. Mitä harvemmin ja harkitummin kamaa hankkii, niin sitä kauemmin niitä jaksaa katsellakin.



8. Miksi päädyitte rakentamaan uuden kodin? 
Hyvä kysymys. Olen kysynyt tätä itseltäni useasti tässä synkimpien kuukausien aikana :D
Käpälämäki on suunniteltu "välitalo". Talo, joka pykätään pystyyn ja jossa oma aikansa asutaan, mutta jonka ei ole tarkoitus jäädä lopulliseksi kodiksi: meillä molemmilla on haaveissa loppusijoituspaikka jossain syrjemmässä, missä naapuria ei näe ikkunasta ja missä määräykset ovat armollisempia isommalle ulkorakennukselle. Ja onhan rakentaminen kivaa! Nähtäväksi jää pitääkö alkuperäinen suunnitelma paikkansa vai löytääkö meidät vielä 10 vuodenkin päästä samasta osoitteesta.


9. Mikä on teidän rakentajaperheen "motto", paras ohje/ asenne raksa-aikana?
Armollisin asia on ollut kiireettömyys. Ajatus siitä, ettei ole väliä meneekö rakentamiseen vuosi, kaksi tai kolme. Ei ole tarvinnut rakentaa verenmaku suussa, vaan raksalla on oltu niin pitkää päivää kun on huvittanut, ja välistä on ollut pitkiäkin kausia ettei tontille päin ole edes vilkaistu (tässä on nyt suuri paskanpuhumisen vaara ja mahdollisuus, että aika on kullannut muistot). Nyt loppua kohden oma asenne on kuitenkin vähän horjunut ja vauhti kiihtynyt, ja mun tekis mieli piiskata Jukkaakin napuloimaan kylppärin paneeleja vähä äkkiä kiinni vaikka sitä kuinka väsyttäis. Samalla kauhistuttaa ajatus että pian pitäis muuttaa ja tämä kaikki on ohi. Rakentaminen on kuitenkin suhteessa tosi lyhyt aikakausi ja vähän semmonen once in a lifetime -juttu, niin kyllä siitä kannattaa nauttia. Ainakin yrittää. Vaikka kuinka välillä v*tuttais paskahommat.



10. Mistä saat inspiraatiota sisustukseen ja sisustusvalintoihin?
One word: Pinterest. Hieno aika elää ja hakea ideoita omiin juttuihin tää 2000-luku. Kiitti internet!

11. Kuinka a) rohkea b) varma c) kekseliäs sisustaja olet?  (0-100%)
No voi vitsi miks ny tämmönen sit viimeseksi :D Tähänkin pitäis vastata jonkun muun!
En siis todellakaan osaa sanoa. En osaa ajatella itseäni sisustajana kun oon aina ollut enemmänkin fiilistelijä ja keräilijä, joka hankkii asioita siksi kun ne ei maksa mitään näyttää kivalta miettimättä sen enempää että sopiiko ne keskenään yhteen. Luulen, että vuoden päästä oon tässäkin asiassa viisaampi :)


----- 

Välitän haasteen eteenpäin kaikille kanssarakentajille, tarttukoon syöttiin ken tahtoo.

Lopuksi vielä tämän viikon siistein juttu:




*kyyneliä*